perjantai 9. joulukuuta 2016

Martan selkä kuvattu

Käytiin toissapäivänä Martan kanssa kankaanpäässä Ventelän luona luustokuvissa.
Selkä on terve, voi kuinka huojentavaa!
Tiiti toi kuitenkin ison paniikin asian suhteen mutta nyt voin huokaista, kaikki omistuksessani olevat koirat on täysin terveiksi kuvattu toki Alma poislukien kun vauva vasta.

Nyt olen sitten mietiskellyt tietenkin myös pentu-asioita. Se onkin näillä näkymin Martta joka saa Ihanhelmi B-pennut eikä Sylvi. Ajankohta pysyy samana eli noin vuoden päästä tulevasta juoksusta. Sylvillä on vielä hyvin aikaa myöhemminkin saada luonani pentuja.
Martan kanssa pentujen hoito sujui niin loistavasti ja olen toki myös erittäin tyytyväinen A-pentuihin. Alman luonne on kyllä melkoisen erilainen kun emällään, tiedä sitten kehen on tullut :D

Tammikuussa mennään pentunäyttelyyn, mulle tosi iso juttu, omat kasvatit pääsee näytille :)
Sen jälkeen lähteekin Alma Noran luokse joksikin aikaa, opettelemaan käytöstapoja, sosiaalistamista ja jos pari näyttelykäyntiäkin. Saan sitten kotiin takaisin joskus hyväkäytöksisen nuoren neidin vaihtarina ;D

Alman sisäsiisteys on yllättänyt mut täysin, ja siskonsa on yhtä taitava. Eka göötti joka ei enää puolivuotiaana ole sisälle tarpeitaan tehnyt kun hyvin harvoin pitkän työpäivän aikana. Helmi ja Martta kun olivat yli vuoden ennenkuin pystyin sanomaan että sisäsiistejä. Ihan luxusta!

Sylvi ja Alma on ihan bestikset. Liiankin. Ulkona opiskelevat toisiaan. Sylvi kun on mörköjä näkevä niin tartuttaa saman myös Almaan ja Alma kun taas näkee kaiken niin Sylvi heijastaa siitä ne mörkönsä. Almaa en ole hiljaiseksi saanut. Vähän väliä pitää jollekin asialle sanoa ulkona WÖF. Ja se vasta ärsyttää mua. Ja nyt on sitten aina hiljainen Sylvi lähtenyt siihen tapaan mukaan. Voi HUOH!

Alman kanssa aloitettiin vihdoin pentukurssi. Voi kuinka reipas ja rohkea tuo pieni onkaan <3. Dansku yritti sitä pelotella kun viimeksi nähtiin ja tosi hienosti osasi Alma kohdata asian. Meni pienemmäksi muttei pakoon lähtenyt vaan koko ajan oli valmis menemään lähemmäs tekemään tuttavuutta. Todella tyytyväinen olen kyllä luonteeseen.
Luusto on jotain uskomatonta, niin on isänsä tyttö! Väri ei ole äidin eikä isän, oisiko siis postinjakajan? :D
Sisaruksiaan en ole taas nähnytkään, harmi, varmasti ovat upeiksi nekin kasvaneet, ainakin näin kasvattajan silmään ;) Pentunäyttelyyn on 3 sisarusta tulossa, ei ihan siis kasvattajaryhmää kokoon heti saatu :)

Sunnuntaina menee Toivo voittaja-näyttelyyn helsinkiin, meidän hieno mies :)