6+4

Päivät kuluu, kohta jo 7 viikoa täynnä. Kahden viikon kuluttua voi pennut olla jo maailmassa <3
Ensi viikonloppuna voi jo alkaa liikkeitä tuntemaan.

Martta voi paksusti. On kovin meno rauhoittunut ja tullut vähän äksymmäksi, hänen korkeutensa elämää ei saa nyt häiritä.
Ruokahalu on valtava. Aamulla puri mua sormesta kun annoin makupalan, kauhia nälkä koko ajan.
Punnasin Martan aamulla. Ultrassa punnasin viimeksi ja hyvänä arkistoijana en enää muista paljonko silloin painoi, joko 9,6kg tai 10.6. Nyt oli paino noussut 12.5 kiloon.

Martta 6+4

tiineyttä 6+3

6+3

Tiiti on ollut meillä nyt reilun viikon ja hyvin on kotiutunut. Sylvin kanssa riehuvat minkä ehtivät ja antavat Martan olla rauhassa. Tiiti syö nykyään sterkkauksen jälkeen paljon paremmin, ei enää vartin pyörimistä kupin ympärillä vaan reippaasti kuppi tyhjenee. Hirmu hyvässä kunnossa tyttö on, hyvällä hoidolla ollut Noran luona <3

Tilasin Sylville DNA-testikitin. Kovin jännittää mikä tulee olemaan markkeritestin tulos.  Toivo, veljensä, on AG joten Sylvi voi olla ihan mikä vaan. Miettii toki sitä GG vaihtoehtoa mutta ei se onneksi automaattisesti tarkoita vielä sairasta koiraa.

Sylvi 10kk

Iloinen Martta

5vkoa 4päivää

Martalla masu vaan kasvaa <3. Kovin haluaisin jo tietää montako murusta siellä on mutta en kyllä meinaa röntgeniin mennä. Vauvat voi syntyä jo alle kolmen viikon päästä, kovin vähän enää aikaa!
Paljon olisi vielä asioita hoidettava sitä ennen. Peittojen pesu, pentuhuoneen siivous, en edes tiedä mitä kaikkea :). Kun nyt vaan kaikki menisi hyvin!
Pennuille on tarjolla jo monta kotia, tulee olemaan vielä vaikeaa päättää mikä on kellekin juuri se oikea paikka.
Alkaa itselläkin olemaan vahva tunne että tuolla masussa kasvaa se kotiin jäävä rinsessa ;)

Tiiti tuli eilen tänne laumaan jatkoksi kolmeksi viikkoa. Sylvi oli onnellinen saatuaan kaverin, Martta ei niinkään. Ei mamma jaksa. Tänään jo kuitenkin pesi kovin Tiitin korvia, paikka laumassa saatu :).
Sylvi on iso. Tiitiä parisen senttiä korkeampi ainakin eli veikkaisin 33. Ei ole enää mikään pien pentu.
Näin Toivoa viikonloppuna ja voi mikä ihana mies! Samaa ilmettä on Sylvin kanssa. Luonteeltaan ihanan "marttamainen", avoin, iloinen, leikkisä, siis niin kovin tykkään!!

Kissan vuoro sairastaa

Eilinen ilta menikin sitten taas päivystyksessä.
Töiden jälkeen aloin katsomaan että Teppo on jotenkin outo, nuoleskeli kovin vehjettään eikä kävellyt mielellään.
Meni laatikolle ja minä kurkkimaan mitä siellä tapahtuu. Teppohan tulikin sieltä sitten kovasti itkien ja huutaen pois ja heti arvasin että virtsaamisen kanssa ongelma.
Pikagoogletus kertoi että näissä vaivoissa ei voi seuraavaan päivään odottaa joten soitin turun eläinsairaalaan päivystykseen ja lähdettiin sinne. Mielelläni en paikkaan olisi Helmi-kokemuksen jälkeen mennyt mutta eipä ollut vaihtoehtoja kun tuhatjalkaankaan en halunnut mennä. Hankalaa.

Teppo rauhotettiin ja eläinlääkäri lähti kissaa tutkimaan. Virtsaputki oli tukossa kiteistä ja katetroivat Tepon ja huuhtelivat keittosuolaliuoksella virtsarakon.
Saatiin mukaan antibiootit ja tulehduskipulääkkeet ja nyt siirryttiin sitten erikoisruokaan. Tähän asti syönyt royal caninin "perusruokia" joten samalla merkillä mennään ja toivon että ruoka kissalle maistuu. Saa kyllä Matti syödä samaa, eiköhän siinä joku ennaltaehkäisykin ole mukana.

Aamulla sitten show olikin. Antibioottia pitää antaa 2 kertaa päivässä 2.5 pilleriä. Melkoinen määrä. Kissalle. Ei paljon auttanut vaikka yritin jemmata lihapullan joukkoon kuten koirilla olisi toiminut.
Vähän aikaa yritin kiltisti houkutella mutta kun töihinlähtökin oli käsillä niin ei auttanut kun kohdata pelkonsa, juu kyllä pelkään kissoja, ja tunkea kaikki väkisin suuhun ja toivoa parasta. En ainakaan nähnyt että enää noin neljännellä kerralla olisi ne onnistunut suustaan sylkemään. Ei paljon auttanut maksanmaku lääkkeissä.. :D . Lääkekuuri kestää 4 päivää, ei ole yhtään tunne että olisin voitolla tän lääkitsemisen kanssa vaikka eka kerta sitten jotakuinkin sujuikin. Vain 1 verinaarmu kädessä.

Eläinsairaalasta ei tällä kertaa jäänyt mitään huonoa fiilistä vaan kaikki sujui kuten kuuluukin.
Siellä kävi samaa aikaa rotanmyrkkyä saanut iso koira ja auton alle jäänyt pikkukoira, paha mieli tuli :( Rotanmyrkkypotilas selvisi säikähdyksellä mutta pikkukoiran kohtalo jäi auki meidän lähtiessä. Huonolta näytti :(
En vaan millään tajua ihmisiä jotka myrkkyä tonne ulos kylvävät, ihan kauheaa!

Martta voi toivottavasti edelleen paksusti <3 Vyötärö on hiukan pyöristynyt, parin viikon päästä pitäisi jo olla selkeästi tiine. Ruokahalu on palannut takaisin mutta väsymys vaivaa edelleen.
Huomenna tulee 5 viikkoa täyteen ja siirrytään penturuoalle, meinaan ostaa barking heads- ruokaa kun sitä ainakin on kovin kehuttu. Toki saa koko ajan myös lihaa ruoassa.

Viikonloppuna ajelen hakemaan Tiitin laumaan mukaan ja samalla saan pitkästä aikaa kameran kotiin, ei tarvitse enää kännykällä räpsiä epäselviä otoksia.
Toivottavasti Sylvi ja Tii tulevat hyvin juttuun ja keskittyvät toisiinsa, saa Martta olla rauhassa :)

4 viikkoa tiineyttä

Nyt uskaltaa jo kertoa että kyllähän täällä noita raskauden oireita oli jo ilmassa. En uskaltanut vaan niitä liikoja hehkuttaa etten sitten vielä enemmän pety jos onkin tyhjä.
Mahakarvat on joko kääntyneet tai lisääntyneet, näyttää jotenkin pidemmiltä.
 Nisät on kasvaneet ja kovemmat jotenkin kuin aiemmin.
Ruoka maistuu huonommin. Liha-ateriat kyllä menee melko hyvin mutta kuivaruoka ei niinkään. Tänään sitten sekoitin vähän lihaa joukkoon ja maistui.
Kävelyllä tulee Martta jotenkin löntystellen, ei kiirettä mihinkään-tyylillä mun perässäni.
Läheisyys on kovin tärkeää ja marmatus on lisääntynyt, tulee ihan iholle ja marisee. Ja uni, kovin on väsynyt ja nukkuu paljon enemmän.

Saapi nähdä paljonko niitä pentuja sitten on. Ultraaja sanoi että varmasti 4 mutta enempikin on, uskoisi. Helmistä sanottiin samaa aikanaan ja 8 pyöräytti. Ei, mä tilasin Waakulta ja Martalta 6 pentua, en enempää :D Joudun kuitenkin töissäkin käymään ja mitä suurempi lauma, sen vähemmän ehdin antamaan pentukohtaista huomiota. Onneksi on pojat koulusta lomalla niin saavat täällä päivisin pentuja helliä.

Nyt pitää alkaa etsimään tietoa että mitä kaikkea mä tarvitsen tänne. Vielä pari pentu-alustaa pitää ostaa, suunnitella pentuaitaus, vaihtaa järjestystä että saan tilaa sille, ostaa synnytykseen tarvittavat lisävarusteet, lukea,lukea ja lukea. Minun pitäisi saada synnytykseen apua kokeneemmalta kasvattajalta ja se helpottaa omaa mieltä. Eka kerralla on kuitenkin jo muutenkin jännää ja saati jos kaikkea ei sitten osaakaan. Onneksi Martalla on jo pentueen verran kokemusta :)
Kyllä me tästä selvitään ja taas on 1 parinkymmenenvuoden mittainen haave saavutettu <3

Ensi viikonloppuna lähden Tiitiä hakemaan, näen Toivonkin piiitkästä aikaa, lemppariMies.
Sylvi ei ole vieläkään juoksua aloittanut, jännityksellä odottelen miten erkkarin käy ensi kuussa, pääseekö matkaan.

Harmittaa ettei ole kunnon kameraa, olisi kiva saada Martasta joka viikko seisomakuvaa että miten tuo masunkasvu edistyy, Pitää yrittää jostain saada vähän apua siihen, kameran ja kuvaajan verran.

Pentuja tulee!

Ultrassa käyty. Näkyi ainakin 4 pentua! Nyt sitten vielä 5 viikkoa odottelua, ihanaa!

Ultra lähenee

Voi tätä jännitystä!
Vielä/ enää 36 tuntia ja tiedetään tuleeko vauvoja <3

3 viikkoa tiineyttä (?) takana

Kyllä tää aika vaan kuluu sittenkin vaikka on jotain jota kovin odottaa edessä.
Ultra varattu perjantaille, heti aamu kahdeksaksi ;)
Martta on läheisyydenkipeä ja jotenkin rauhallisempi. Ruokahalu on samanlainen kuin aiemminkin, valtava, eli ei muutoksia sen suhteen.
Mittasin äsken taas vatsanympäryksen ja tuloksena 3cm enempi kun lähtötilanteessa. Voih, kovin toivon että vauvat sen olisi aikaan saaneet eikä mun ruokinta!

Sylvin ekaa juoksua odottelen. Aloittaa sen tietty niin että jää Ruotsin erkkari väliin. En päästä tuota matkaan jos juoksu on päällä pilaamaan urosten näyttelyä vaan sitten jääköön kotiin.
Parin viikon päästä haen tänne Tiitin hoitoon pidemmäksi aikaa. Nora kun lähtee Ruotsiin sinne erkkariin niin tarvii eläimilleen hoitopaikkaa. Martta jos on tiine niin en voi ottaa vasta kun lähtö koittaa ettei Martta stressaa. Näin ehtii kotiutua vielä laumaan. Sylvi menee sitten näyttelyn jälkeen Noralle hoitoon siksi aikaa että tiedetään ettei mitään tauteja tuo tuliaisina. Kunnon säätöä.
Eppukin tulee tänne. Se hieman jännittää että miten Matti ja Teppo sen ottaa vastaan. Viimeksi oli muistaakseni jotain kärhämää jo ja Eppuhan syö kaikki ruoat mitä on tarjolla. Mun kissat taas tottuneet että ruokaa on aina. Hankala yhtälö. Eppu tulee siis lihomaan taas parisen kiloa.

Pennuista on jo mukavasti kyselyitä, ei tulee siis koko lauma kotiin jäämään :D Kyllä sitä alkaa jo olemaan valmis yhden pienen jättämään mutta saas nähdä kuin käy :)

Mulla on tullut saksanpaimenkoirakuume. En mä tähän laumaan kai sellaista ota mutta voi kun olisi kiva päästä taas sellaista kouluttelemaan! Jos löytyisi hermoiltaan tasapainoinen ja koiraystävällinen uros niin olisi kyllä kiva narttu sille tiedossa. Mutta se jääköön nyt kyllä vain ajatukseksi :)