Viikko takana pentujen kanssa eloa

Viikko jo toisaan vierähtänyt pentujen kanssa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää :). En kyllä itselleni ota kahta pentua koskaan, ihan hirmu menoa välillä päällä ja toki pissaakin riittää tuplaten, kuten myös möykkäämistä. Ihania ovat toki silti! :)
Yöt on menneet alusta asti hyvin. Rakensin pentuaitauksen jossa yönsä viettävät ja sinne sippaavat kun yöksi laitan. Aamulla sitten herätään viimeistään kuudelta. Arkena ei toki haittaa mutta tänäänkin olisin voinut hetken pidempään nukkua ;)
Ruokahalu on valtava ja se kumpi nopeammin syö, siirtyy vielä jatkamaan toisen kupille. OIi kyseessä liha tai kuivaruoka, hyvin maistuu :). Kanankauloja kävin ostamassa ja annoin pennuille. Ei mennyt ihan niinkuin suunnittelin. Eli mä kuvittelin noiden hienosti ne pureksivan mutta ei. Sylvi nielaisi lähes kokonaisena, Toivo olisi pureksinut mutta Sylvin tulo viereen sai aikaan myös nielemisen. Enpä ole toista kertaa uskaltanut antaa :D
Ulos osaavat hyvin tehdä hihnassakin tarpeensa ja hakeutuvat jopa tien reunaan. Hihnakävelykin alkaa jo sujua neljän koiran kanssa. 2 kertaa olen autossa kuljettanut ja eka kerralla tuli toisella oksennus. Tänään mentiin vaan lyhyt matka pellolle ja se matka meni oksentamatta. Pääsivät kaikki koiruudet vapaana kirmaamaan. Huomenna jos suuntaisi metsään noiden kanssa. Kaupunkimatkailun otan ohjelmaan Sylvin kanssa vasta kun Toivo lähtee omaan kotiinsa. Toivohan muuttaa kaupunkilähiöön joten siellä saa heti tottua erilaiseen ympäristöön kuin mitä täällä on.
Helmi ja Martta viihtyy sohvalla erinomaisesti. Molemmat kyllä sietävät pennut, Helmikin jo melko hyvin. Martta leikittää välillä ja pitää jöötäkin.
Juoksu on Martalla ohi ja seuraavasta juoksustahan tuo olisi tarkoitus astuttaa. Pitää käydä urosta moikkaamassa jahka saadaan aikataulut sopimaan. Kun ja jos kaikki selkiää, voin urosvalinnankin julkistaa :)
Haluttaisi Noran kanssa Tiitin luusto kuvata ja samalla lähtee näillä näkymin kohtukin, tietenkin vasta jos kasvattaja purkaa sijoitussopimuksen. Siihen astihan moiset asiat on hänen päätettävissään ja hoidettavissaan. Nyt onkin muutaman vuoden jälkeen taas ihka oma koira kasvamassa ja saa tehdä kaikki asiat omaan tahtiinsa. Eli heti reilu vuotiaana kuviin. Luonnetestiinkin mennään mutta vasta noin kolmen vanhana. Tiitikin tahdotaan viedä mutta saa nähdä koska uskaltaa, pari vuotta voi antaa vielä olla.
Sylvi ja Toivo oli rokotettu 8-viikkoisina Ruotsissa. Suomessa pitää kuitenkin ilmeisesti rokottaa siltikin vielä kahteen kertaan. Vien toisten rokotusten kanssa samalla Helmin ja Martankin. Rokotukset umpeutuu keväällä mutta pentusuunnitelmien johdosta haluan rokottaa jo nyt. On kunnolla voimissaan jos pentuja syntyy.

Sitten vielä kuvasaastetta tältä viikolta

Elämää pienten pentujen kanssa

Nyt pentu on vihdoin kotona. Oli kyllä piiitkä aika odottaa mutta näyttää olleen ehdottomasti sen arvoinen!
Nora kävi Oonan kanssa Tukholmasta pentuset, juu, 2 kappaletta, hakemassa perjantaina. Pienet olivat niin reippaina tallustaneet ensin tukholman päärautatieasemalla ja myöhemmin laivassa, hytissäkin oli leikki kovin maistunut. Häntä pystyssä menivät vaan. Upeat <3
Mun pentunen on Westorps Victoria SuperStar, kutsumanimeltään Sylvi, Martan emän puolisiskon tyttö. Martan luonteesta vakuuttuneena halusin pennun lähisuvustaan.
Eilen kotiin tultuaan hyvin kiersivät täällä vaikka vastassa oli 3 gööttiä ja saksanpaimenkoira. Osaavat niiata jos koira murisee mutta Helmi ei taida kovin uskottava olla kun Toivo, Westorps Atlas SuperGiant, näykki takapäästään kun toinen irvisti. Martta otti pennut tyylilleen varmana vastaan, häntä heiluen. Osaa kyllä jopa komentaa vähän tarpeen tullen, omat pennut varmasti opettaneet. Vahtii kyllä myös jos joku sanoo pennuille rumasti ja tulee katsomaan.
Sylville ja Toivolle maistuu ruoka erinomaisen hyvin. Nyt ymmärrän kun kasvattaja sanoi näiden syövän kuin pienet porsaat. Putkiluita kun meillä lattioilla pyörii niin niitä järsivät mielellään.
Rakensin penneleille aitauksen olohuoneeseen mun sängyn viereen. Ekan yön viettivät jo siinä ja meni tosi hyvin, kertaakaan en herännyt että olisivat itkeneet. Tarpeensa tekevät hienosti paperille ja myös ulos. Ja toki myös lattialle ja matolle, kuuluu asiaan ;)
Uskon että kun ensimmäiset pari viikkoa tulevat viettämään yhdessä niin sopeutuvat vielä paremmin uuteen kotimaahansa. Mutta en kyllä itselleni kahta pentua samaa aikaa ottaisi, Mahdotontahan on antaa molemmille niin paljon omaa aikaa kun pentu vaatii kun on muutakin perhettä ja elämää ympärillä.
Toivo muuttaa omaan kotiin kuunvaihteen jälkeen kun uusi omistajansa saa muuttonsa ohi. Ehkä Helmi on silloin jo täysin sujut näihin ja voin jättää päiviksi pennun Martan ja Helmin kanssa. Toi yksinolo aitauksessa ahdistaa mua. Varmasti enempi kun pentua.
Täällä tulevat perässä mihin vain, uloskin rohkeina kynnyksen yli maailmaa katsomaan. En ole liiemmin vielä ulkona liikkunut, takapihalla ovat saaneet riehua mielinmäärin. Sielläkin nousevat haravan päälle, yrittävät kiivetä grilliin yms, eli ei kyllä pelkää. Toivottavasti Sylvistä kasvaa rohkea ja ihana aikuinen, Toki kauneuskin on plussaa mutta luonteen kanssa eletään joka päivä.
Tällä hetkellä näyttää hännät jäävän Martan ja Helmin näköisiksi "sapelihänniksi",saa nähdä kääntyvätko mutkalle.
Kissoja taitavat niiata eniten, menevät täysiä luokse mutta sitten madellaan ja vikistään. Onneksi noi ei pennuista välitä eikä koirista muutenkaan. Katsovat hetken ja lähtevät pois.
Olen siis erittäin tyytyväinen valintaani ja kiitollinen kasvattajalle että antoi minulle tuollaisen pienen aarteen <3

Sitten vielä pari Oonan ottamaa kuvaa.

Näyttelykuulumisia

Käytiin Eilen Turussa elonäyttelyssä ja matkaan otin Helmin, Martan ja Satun koiran Karjakon Ekotekon eli Ruutin.
Gööteillähän oli samana päivänä erkkari Helsingissä mutta mä menin mieluummin tähän lähelle. Vaikka harmittaakin että jäi se fiilis kokematta, eli ensi vuonna on päästävä Rantasalmelle :)

Näyttelyssä olikin sitten vain 4 koiraa, melko vähän :)
Ruuti meni ja nappasi itselleen ensimmäisen sertinsä, hieno mies! Haasteena kun oli mukana vielä juoksuinen nartu Martta ja kuono meni välillä mieluummin maata pitkin ;)

Martta oli AVO-ERI AVK1 SA PN2 VASERT, ollen nyt siis kolmella varasertillään varavalio ;) :D Esiintyi reippaasti, tyytyväinen olen! Tässä vielä Martan arvostelu:

Lähes ihannekokoinen. Oikeat rungon mittasuhteet. Hyvä luustonvahvuus. Narttumainen hieman kapeakuonoinen pää. Hyvät korvat. Silmät tulisi olla tummemmat. Hyvä purenta. Hyvä kaula ja rintakehä. Sopivasti eturintaa, olkavarret tulisi olla viistommat. Hyvin kulmautunut takaa. Hieman litteät käpälät. Kesäturkki, laatu oikea. Riittävät valjaskuviot. Hyvät suorat eturaajat. Sirpin muotoinen häntä. Liikkuu ryhdikkäästi.

Helmi pääsi vielä mukaan näyttelyyn vaikka olin jo päättänyt jättää typyn eläkkeelle. Oli sitten niin lähellä että aattelin ettei liian raskaaksi kävisi. Ja hyvinhän tuo siellä jaksoi, syttyi taas juustolle ja tyytyväisenä tepasteli kehässä mun kanssa.
 Oli VET-ERI VEK1 ROP- VET
Arvostelu: 

12v erinomaisessa kunnossa esitetty veteraani. Oikeat rinnan mittasuhteet ja hyvä luuston vahvuus. Kaunispiirteinen narttumainen pää. Hyvät korvat. Keskiruskeat silmät. Hyvä purenta. Tilava runko, selkä painunut seistessä. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvät käpälät. Iän mukainen karvapeite. Liikkuu iän tuomalla arvokkuudella.

Nyt se on varmistunut, mun oma vauvani ja olen valintani siis tehnyt <3 Kahden viikon päästä pieni onkin jo kotona. Matkat Ruotsiin on varattu, kellonajat kotiinhakuun sovittu. Rahanvaihdon kanssa vielä vähän ongelmia että miten se saadaan sujumaan mutta ei siis mitään ylitsepääsemätöntä. Jee <3